Se on levähdyspaikka kiireisen ja monimutkaisen elämän keskellä.
Se on rauhallinen poukama, jossa tuuli on lempeä ja muut äänet ovat hiljenneet.
Sen lehdillä tuoksuu taivas.
Se on punavalkoraidallinen pelastusrengas, joka heitetään hukkuvalle ahdistusten, pelkojen ja itsesyytösten raivoisasti myrskyävällä merellä. Se nostaa kuohuista ja tuo lähelle Hänet, joka vaientaa vaahtopäät.
Sen äärellä tuntuu rauha.
Se on kirkkaasti loistava lyhty sumuisessa maastossa, jossa parhaallakaan inhimillisellä suuntavaistolla varustettu ei pysty yksin löytämään haluttuun päämäärään. Se korjaa virheelliset suunnanmääritykset ja vapauttaa kivuliaaseen käpälärautaan harhapolulla kiinni jääneen.
Se antaa uuden suunnan ja mahdollisuuden.
Se on kaurapuuro ja hunajakakut samassa pakkauksessa päivittäiselintarvikkeiden hyllyn ykköspaikalla. Ravintoarvoiltaan se pesee kirkkaasti viihdehiilarit ja somepikapalat. Siksi sille kannattaa raivata arvoisensa paikka ruokavaliossa.
Se pitää nälän poissa pitkään.
Kiitos, Jumala, Sanastasi.
Kiitos, että se ei piilota eikä peittele inhimillisen elämän rujoutta.
Kiitos, että se osoittaa meille elämän antajan ja lähteen.
Kiitos, että saamme rukoillen ammentaa siitä voimaa jokapäiväiseen elämäämme.
Kiitos, että olet antanut totuudestasi ja rakkaudestasi meille mustaa valkoisella.